BIODIVERSITEETTI

Suomessa ruovikoiden pinta-alan laajeneminen ja pensoittuminen 1900-luvulla aiheutti myös lukuisien ruovikkolajien esiintymisalueen merkittävän laajenemisen tännepäin. Esimerkkinä tästä ovat useimmat ruovikoiden lintulajit, kuten viiksitimali, ruokokerttunen, rastaskerttunen ja rytikerttunen. Myös ruskosuohaukka ja kaulushaikara elävät mielellään ruovikoissa. Ruovikoiden hyönteislajistoa on tutkittu heikommin, mutta ruovikoissa elää myös joitakin niille ominaisia perhoslajeja kuten ruokohämy-yökkönen ja ruoko-olkiyökkönen. Ruovikot ja niiden juuret tarjoavat suojaa sekä ravintoa (mm. surviaisääsket ja kirvat) monelle laille kuten sudenkorennoille, lintulajeille, kaloille, sammakoille ja lepakoille.  Kääntöpuoli ruovikoiden yleistymiselle on se, että monet avoimia merenrantaniittyjä kaipaavat lajit ovat harvinaistuneet tai alueellisesti kadonneet: linnuista esimerkkeinä ovat kahlaajat ja keltavästäräkki, putkilokasveista rantasapet ja katkerot. Monet lajit kaipaavat myös ruovikoiden ja avoveden mosaiikkia ja hyötyisivät eri tyyppisestä hoitomosaiikista ja riittävän laajoista hoitoalueista.

Lue Iiro Ikosen artikkeli merenrantaniittyjen hoidon kehittämisestä (pdf).  

Lue Antti Lappalaisen (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) artikkeli ruovikoiden merkityksestä kaloille (pdf-muodossa). 

Ruovikoiden luokittelu Salossa on valmistunut. Lue lisää...

Projektin Biodiversiteetti-teeman miniseminaarit ja tietovaihtomatka Viroon. Lue lisää...

Ruovikkojen ja merenrantaniittyjen  lajeista Suomessa ja Virossa. Lue lisää...

Murskausta ja jyrsintää rantaniittyjen hoidossa on kokeiltu Lintulahdet LIFE -hankkeessa.
Lue lisää... (pdf)

Biodiversiteettiryhmän kokousten muistiot
Asiantuntijaryhmä
Kirjallisuus
Osatehtävät
VALOKUVA-ALBUMI, SISÄLTÄÄ RUOVIKON  BIODIVERSITEETTIIN LIITTYVIÄ KUVIA