Energiakasvi ruokohelpi

Ruokohelpi on monivuotinen heinäkasvi, jota on aiemmin viljelty rehuksi ja nykyään myös enenevässä määrin bioenergia käyttöön. Biologinen kuiva-ainesato on 6-10 t/ha. Ruokohelpi niitetään aikaisin keväällä matalaan sänkeen ja paalataan mahdollisimman tiukkoihin pyörö- tai suurkanttipaaleihin. Se voidaan korjata myös suoraan silpuksi irtokorjuumenetelmää käyttäen. Keväällä korjattu ruokohelpi soveltuu seospolttoon sekoitettuna turpeeseen, hakkeeseen tai kuoren ja purun seokseen. Konekustannukset lannoitteiden ohella ovat merkittävimmät kustannuserät ruokohelven viljelyssä. Jos ruokohelven energiasisältö hinnoitellaan energiaturpeen mukaan, se pärjää hyvin kannattavuudessa rehuohran kanssa.

Energiakäytössä ruokohelpi on pitkälti samanlainen järviruo`on kanssa. Molempia voidaan käyttää ns. seospolttoaineena eli sekoitettuna esimerkiksi hakkeen sekaan noin viisi prosenttia ruokohelpiä tai järviruokoa.

Pyöröpaali ruokohelvestä. Kuva: Teemu Kettunen

Oljen ja ruokohelven ominaisuuksia
http://www.finbioenergy.fi/default.asp?init=true&initID=456;9209

Ruo`on poltto-ominaisuuksia

Järviruo`on tuhkapitoisuus on nelisen prosenttia ja sen sulamispiste on suhteellisen suuri, melkein 1400 oC, kun se esimerkiksi oljella jää alle 1000 oC:een. Kosteuspitoisuus vaihtelee kesän 60 %:n ja sydäntalven 14 %:n välillä. Järviruo`on (kosteus 14 %) ja puuhakkeen (kosteus 25%) tehollinen lämpöarvo (MJ/kg) on samaa luokkaa 13-15 MJ/kg. Ruo`on polttoa pienlaitteilla tutkitaan ja juuri tuhkan sulaminen ja määrä ovat suurimmat esteet pienkäytössä.

Ruo`on poltto seoksena

Parhaiten ruoko soveltuu poltettavaksi seospolttoaineena, tällöin sitä sekoitetaan viitisen prosenttia esimerkiksi hakkeen tai turpeen sekaan. Sekoittaminen tapahtuu polttoainevarastossa tai -kentällä, jossa sekoittaminen tehdään pyörökuormaajalla. Sitten valmis seos siirretään polttolaitoksen kuljettimille.

Ruo`on pelletöinti

Ruokobiomassasta voidaan tehdä jauhamalla ja puristamalla ominaisuuksiltaan tasalaatuisia brikettejä tai pellettejä. Pelletöimällä biomassaa saadaan sen käsittely paljon helpommaksi ja taloudellisemmaksi. Kovapaalatun ruokopaalin tiheys on 140 – 170 kg/m3, kun se pellettinä olisi 500-700 kg/m3. Projektissa on tehty ruo'on pelletöintikokeita mm. marraskuussa 2006.

Biokaasu

Kasvukaudella korjatusta järviruo`osta voidaan tehdä kaasuttamalla biokaasua. Esimerkiksi Vehmaalla sijaitseva biokaasulaitos Biovakka Oy voisi pienillä modifioinneilla hyödyntää järviruokoa, kunhan sitä saisi riittävän paljon prosessoitavaksi. Talvella korjattu järviruoko ei sovellu biokaasutukseen, koska ruoko on liian kuivaa ja metaanibakteerien tarvitsemat ravinteet ovat kulkeutuneet juurakkoon. Biokaasua voidaan käyttää lämmitykseen ja sähköntuotantoon tai nesteyttämällä jopa tulevaisuudessa autojen polttoaineena.

Kirjallisuutta

Järviruoko energiakasvina – Vesihallitus, Tiedotus 210, 1981
Ruokohelven viljely ja korjuu energian tuotantoa varten – Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kasvintuotanto, 2.korjattu painos, 2005

Hagström, Vartiainen & Vanhanen: Biokaasun maatilatuotannon kannattavuusselvitys. Gaia Group Oy 2005