Ruovikkostrategia Suomessa ja Virossa

Kolmivuotinen järviruokohanke ”Suomen ja Viron ruovikkostrategia – Ruovikon kestävä käyttö Suomessa ja Virossa” on käynnistynyt. Hankkeen päätavoitteena on luoda strategia ruovikoiden käytölle Suomessa ja Virossa. Pohja ruovikkostrategialle luodaan asiantuntijoiden välisellä yhteistyöllä, olemassa olevalla tutkimustiedolla ja käytännön toimenpiteillä. Strategiaa voidaan myöhemmin hyödyntää Suomen ja Viron lisäksi muuallakin Itämeren alueella.

Hankkeeseen on valittu useita pilottialueita Etelä-Suomesta ja Virosta. Pilottialueille laaditaan yleissuunnitelmat, joissa ruovikkoa tarkastellaan poikkitieteellisesti viidestä eri näkökulmasta:

1. vesiensuojelu
2. bioenergia
3. rakentaminen
4. biodiversiteetti
5. maisema, kulttuuri, virkistyskäyttö ja maatalous.

Yleissuunnitelmien valmistuttua ruovikoiden hoito- ja hyödyntämismenetelmiä testataan käytännössä.

Tavoitteena tasapaino ruovikon poiston, säilyttämisen ja hyödyntämisen välillä

Rannikkoalueiden varsin nopea ruovikoituminen vaikuttaa merkittävästi maisemaan, biodiversiteettiin, vesiensuojeluun ja virkistyskäyttöön. Nykyisin ruovikoita on liikaa ja ne häiritsevät liikkumista ja heikentävät merenrantaniittylajien elinmahdollisuuksia. Toisaalta ruovikoituminen tuo mukanaan uutta lajistoa ja uusia hyödyntämismahdollisuuksia. Osalla ruovikkoalueista ruovikkoa tulee säilyttää luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun kannalta tärkeissä paikoissa; toisilla alueilla ruovikkoa voidaan taas hyödyntää kertaluonteisesti, jatkuvasti tai määräaikaisesti. Hankkeessa pyritään löytämään ruovikon poiston, säilyttämisen ja hyödyntämisen välille tasapainotila, jossa luontotyyppien ja lajien suotuisa suojelutaso, alueiden virkistyskäyttö ja vesiensuojelu turvataan riittävällä suunnittelulla ja hoidolla.

Järviruoko rakennusmateriaali Virossa – myös Suomessa kiinnostus herännyt

Järviruokoa ei hyödynnetä Suomessa juuri lainkaan, vaikka sitä kasvaa Suomen rannikon lahdissa runsaasti. Kiinnostus tähän on kuitenkin herännyt. Virossa järviruokoa on hyödynnetty laajasti muun muassa rakentamisessa. Ruokomateriaalin käyttöön (mm. rakentaminen, bioenergia) sekä vesien-, luonnon- ja maisemansuojeluun liittyvien menetelmien kehittämisen lisäksi hankkeessa kootaan, levitetään ja lisätään järjestelmällisesti alan tietotaitoa.

Hanke kattaa vuodet 2005–2007 ja se saa rahoituksen Interreg III A -ohjelmasta. Hankkeen hakijana on Lounais-Suomen ympäristökeskus. Suomessa hankkeen toteuttamiseen osallistuvat muun muassa Turun ammattikorkeakoulu, Kotkan – Haminan seudun Yrityspalvelu Oy, Kaakkois-Suomen metsäkeskus, Salon kaupunki, Turun kaupunki, Haminan kaupunki ja Uudenmaan ympäristökeskus. Virossa hankkeen pääpartneri on Tallinnan teknillinen korkeakoulu. Hankkeen budjetti on 992 000 euroa.

Lisätietoja Interreg-rahoituksesta:
www.interreg-finest.net