Järviruoko
Phragmites australis

Järviruoko on rantakasvi, joka on vallannut matalat merenlahdet ja rannat niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Kansan kielessä puhutaan usein kaislasta, vaikka tarkoitetaan järviruokoa. Kaisla on täysin toinen kasvi, tosin ne kasvavat usein samoilla paikoilla. Järviruoko on SE kasvi, joka peittää rannoilta näkymän merelle, kasvaa jopa 3 metriä korkeaksi ja kahisee syksyllä. Järviruoko on se kasvi, josta mm. Virossa, Tanskassa ja Hollannissa rakennetaan komeita kattoja. Järviruoko on viimeisten vuosikymmenten aikana levinnyt uusille alueille ja se leviää tehokkaasti, jopa 2 metriä vuodessa kasvullisesti juurakkonsa haaroista. Se kasvattaa tiheitä, hehtaarien laajuisia kasvustoja, joissa muilla kasveilla ei juuri ole menestymisen mahdollisuuksia.

Tuoreen satelliittikartoituksen mukaan Etelä-Suomen rannikkoalueilla (mereen rajoittuvilla paikoilla)  kasvaa hieman alle 30 000 hehtaaria ruokoa. Keskimääräinen satotuotto on n. 5 tonnia kuivamassaa / hehtaari. Saman kartoituksen mukaan Viron Väinameren alueella ruokoa kasvaa noin 18 000 hehtaaria, mutta luku saattaa vielä kasvaa tarkempien selvitysten edetessä. Katso koko kartoitus, josta löytyvät mm. kuntakohtaiset ruovikkojen määrät (Turun AMK:n ja Turun yliopiston yhteistyönä toteutettu kartoitus, tekijänä maantieteilijä Timo Pitkänen. Julkaisu pdf-muodossa).

Katso kartta, jossa näkyvät Etelä-Suomen 10 suurinta ruovikkoa (pdf). Yhdeksän näistä alueista on osittain tai kokonaan natura-alueella, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö ruovikoita voitaisi hyödyntää. Myös natura-alueilla paikoitellen ruo'on niitolla (kesä- tai talviaikaisella) voi olla positiivisia vaikutuksia eliölajistoon. Natura-alueilla ja luonnonsuojelualueilla tulee aina suunnitella korjuut huolellisesti ja ensimmäiseksi kannattaa ottaa yhteyttä alueelliseen ympäristökeskukseen. Henna Silen on opinnäytetyössään Järviruo'on korjuumahdollisuudet bioenergia- ja rakennuskäyttöön Etelä-Suomen rannikkoalueella, pdf  (Turun AMK, Kestävän kehityksen koulutusohjelma) käsitellyt ruovikoiden korjuisiin liittyviä lupa-asioita. Opinnäytetyöstä löytyvätkin ohjeet myös luonnonsuojelualueiden korjuita suunnitteleville.

Järviruoko koetaan usein haitallisena kasvina virkistyskäytön kannalta. Ruovikoitumisesta hyötyvät monet lajit, kuten ruokokerttunen ja viiksitimali. Ruovikoituminen on kuitenkin enimmäkseen vähentänyt rantojen ja merenlahtien luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä. Paikoitellen ruovikot heikentävät vesistöjen laatua, koska ruovikot hidastavat tai pysäyttävät veden virtauksen. Toisaalta viljelysmailta mereen laskevan ojan suussa sijaitseva ruovikko taas voi pysäyttää kiintoaineksen ja saven kulkeutumista mereen. Tällaisilla paikoilla ruovikosta taasen on siis hyötyä veden laadulle.

Järviruo'on hyötykäyttö Suomessa on hyvin vähäistä tai lähes olematonta, vaikka ruokoa voisi hyödyntää mm. rakentamisessa, bioenergiana, puutarhoissa ja käsityötuotannossa. Virossa ja muualla Itämeren alueella ja Euroopassa kasvia hyödynnetään tehokkaasti.

Järvikaisla Schoenoplectus lacustris ja sinikaisla Shoenoplectus tabernaemontani 

Usein sekoitetaan puhekielessä kaksi eri kasvia: järviruoko ja kaisla. Eteläisessä Suomessa ja Viron rannikkoalueella kasvaa kaksi kaislalajia murtovesialueilla: Järvikaisla ja sinikaisla. Järvikaisla on sarakasveihin kuuluva järvien ja vähäsuolaisten murtovesien jokisuistoissa kasvava kasvi, jota on entisinä aikoina hyödynnetty kotitalouskäytössä. Järvikaisla kasvaa vedessä jopa 2 metrin syvyyteen asti, ja sitä tavataan usein samoilla kasvupaikoilla järviruo'on kanssa. Sinikaisla on murtovesissä järvikaislaa hieman yleisempi, yleisväritykseltään sinertävämmän sävyinen.

Ruokohelpi Phalaris arundinacea

Bioenergiakäyttöä varten on aloitettu ruokohelven viljely jo monilla pelloilla ja entisillä turvesoilla Suomessa. Ruokohelven käyttöä energiakasvina tutkitaan ja edistetään eri tahoilla tehokkaasti tällä hetkellä. Ruokohelpi on järviruokoa jonkin verran muistuttava heinäkasvi, joka kasvaa Suomessa alkuperäisenä lajina koko maassa. Ruokohelpi soveltuu energiakäytön lisäksi paperiteollisuuteen.

JÄRVIRUOKOSEMINAARI

Salossa järjestettiin elokuussa 2003 poikkitieteellinen kansainvälinen järviruokoseminaari,  jossa eri alojen asiantuntijat pohjoismaisella-balttilaisella tasolla kokoontuivat ensimmäistä kertaa pohtimaan laajenevien ruovikoiden mahdollisuuksia ja ongelmia. Lue seminaariesitysten tiivistelmän tästä englannin kielellä (pdf).