 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
|
RUO'ON KORJUU Järviruo'on korjuuseen on olemassa monia eri vaihtoehtoja, joista voi valita itselleen sopivimman riippuen korjuun tarkoituksesta, ajankohdasta ja budjetista. Toisaalla ruokoa kerätään, jotta saataisiin kattomateriaalia, toisaalla taas niitetään, jotta päästäisiin eroon ruovikosta. Suurilla merenlahdilla voidaan niittää useita kymmeniä tai jopa satoja hehtaareja, kun taas kesämökkirannassa voi olla kysymys muutaman aarin niitosta. Tällä sivulla esitellään eri vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia ruo'on korjuuseen ja kerätyn ruo'on käsittelyyn. Ruovikoiden korjuisiin tarvitaan aina maanomistajan lupa, ja jos kyseessä on natura-alue tai muu luonnonsuojelulalue, tarvitaan lupa myös alueellisesta ympäristökeskuksesta. Lupa-asioita selvitetään Henna Silenin opinnäytetyössä JÄRVIRUO’ON KORJUUMAHDOLLISUUDET BIOENERGIA- JA RAKENNUSKÄYTTÖÖN ETELÄ-SUOMEN RANNIKKOALUEELLA (Turun AMK, Kestävän kehityksen koulutusohjelma). Lue opinnäytetyö tästä pdf-muodossa. Lue ruovikon kesäniitosta, klikkaa tästä Katso kuvia kesäniitosta, klikkaa tästä
Koneseminaari Salossa 3.11.2006. Ruovikkostrategia-projekti järjesti Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipisteessä seminaarin, jossa käsiteltiin ja esiteltiin erilaisia ruovikon korjuukoneita. Seminaari kokosi yhteen noin 40 asiasta kiinnostunutta henkilöä. Mukana oli mm. konevalmistajia, suunnittelijoita, ruovikkoalueiden omistajia, virkamiehiä sekä korjuuyrittäjiä. Hanke järjesti 8.-10.3.2006 korjuuseen keskittyneen tietovaihtomatkan Länsi-Viroon. Matkalla tutustuttiin mm. rakennuskorjuun koko ketjuun ja Berger-ruokolevytehtaaseen. Lue Turun AMK:n Kestävän kehityksen opiskelijoiden kirjoittama matkakertomus tästä. |
Ruo'on kuljetusta Belgiassa. Ruokoa kerätään rakennusmateriaaliksi myös mm. Etelä-Ranskassa Camarquen suistoalueella sekä Romaniassa Tonavan suistossa. Kuva: Lauri Klein
|
