|
YLEISSUUNNITTELUALUEET Ruovikkostrategia-hankkeessa tehdään suunnitelmia ja käytännön toimenpiteitä useilla Etelä-Suomen ruovikkoalueella. Suunnitelmat tehdään eri alojen asiantuntijoiden sekä maanomistajien kanssa yhteistyönä ja toteutuksessa huomioidaan ruovikoiden eri arvot. Virossa vastaavia suunnitelmia ja toimenpiteitä tehdään Väinameren alueella Länsi-Virossa. Laukanlahti (Perniö ja Särkisalo
Laukanlahti on täysin ruovikoitunut merenlahti Perniön ja Särkisalon kuntien rajalla. Laukanlahteen laskee Kiskonjoki ja pohjoisreunalla kaksi valtaojaa. Laukanlahden natura-alueen pinta-ala on 73 hehtaaria. Ruovikoita Laukanlahdella ja sen lähiympäristöissä on noin 90 hehtaaria. Laukanlahden ruovikkoalueiden omistajat ovat niittäneet veneväylää auki kesäisin. Laukanlahden ruoko on hyvin pitkää ja paksua, eikä tässä vaiheessa sovellu kovin hyvin rakennuskäyttöön. Sen sijaan bioenergiakäyttöön se sopisi hyvin. Laukanlahdella veden laatu todennäköisesti paranisi talvisen ruovikoiden niiton seurauksena ja veden virtaus paranisi umpeenkasvaneella lahdella. Matalia tasaisia rantoja voidaan myös peruskunnostaa merenrantaniityiksi. Tällä hetkellä nautakarja laiduntaa Laukanlahden rantaniityillä kahdessa paikassa ja lampaat yhdellä alueella. Laukanlahdella on kesän 2006 aikana tehty vedenlaatumittauksia. Mittaukset julkistetaan kahdessa Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä talvella 2007. Laukanlahden ruovikoiden hoitosuunnitelma tehdään projektissa vuoden 2007 aikana. Östersundom (Sipoo)
Östersundominlahti on noin sadan hehtaarin suuruinen natura-alue, jossa ruovikon pinta-ala on noin 65 hehtaaria. Lahti on aiemmin ollut arvokas lintulahti, ja vielä 1970-luvulla avovesialueiden osuus oli merkittävästi nykyistä suurempi. Aiemmin lahdella pesi monipuolinen lintulajisto, johon kuuluivat mm. kaulushaikara, ruskosuohaukka, luhtakana, luhtahuitti ja punajalkaviklo, mutta ruovikoiden lisääntyminen ja umpeenkasvu ovat alentaneet alueen linnustollista arvoa huomattavasti. Erittäin uhanalainen eteläntytönkorento Coenagrion puella esiintyy alueella. Suomen valtio omistaa alueesta noin 40%, Helsingin kaupunki 15% ja loput ovat yksityisessä omistuksessa. Östersundomin laajalla ruovikkoalueella kerättiin talvella 2006 ruokoa projektin rakennuskäyttöön yhteensä noin 20 hehtaarin alueelta. Lue Östersundomin ruovikkoalueen yleissuunnitelma tästä
Långvassfjärden (Inkoo)
Suuri yhtenäinen ruovikkoalue Inkoon Långvassfjärdenillä kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan. Alueen pinta-ala on 113 hehtaaria, josta pääosa on yksityisomistuksessa. Ruovikon itäisin reuna-alue on lähiaikoina siirtymässä Suomen valtiolle. Ruovikoituneen lahden itäpuolisen metsävyöhykkeen ja järviruokokasvuston välissä on kapea niittyvyöhyke, jossa laidunnus on aloitettu uudelleen kesällä 2004. Långvassfjärden on linnuston muutonaikainen levähdysalue, ja sillä on merkitystä kalojen kutualueena. Ruovikossa ruokailevat lehtopöllö ja harmaahaikara pesivät Killholmen-saaressa. Opiskelija Eeva Suikkari Laurea-ammattikorkeakoulusta (kestävän kehityksen opintolinja) tekee hoitosuunnitelman Långvassfjärdenin ruovikkoalueelle vuoden 2006 aikana. Työ toteutetaan yhteistyössä Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Lue Långvassfjärdenin ruovikkoalueen yleissuunnitelma tästä. Kirkkojärvi (Hamina)
Haminan Kirkkojärvi on lähes täysin ruovikoitunut entinen merenlahti, jonka kautta vielä sata vuotta sitten on kirkkoveneillä soudettu Haminan kirkkoon. Nykyisin lahdessa on enää kapea ruopattu avoin vesiväylä. Kirkkojärven natura-alueen pinta-ala on noin 300 hehtaaria. Alue sijaitsee keskeisellä paikalla Haminan keskustan tuntumassa. Lue lisää Kirkkojärvestä.
Osatehtävät
|
Elokuussa 2002 otettu ilmakuva (Lentokuva Vallas) paljastaa ruovikon laajuuden Laukanlahdella. 
Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat Juhani Salmi ja Janne Kojo mittaavat Laukanlahden vedenlaatua YSI-mittarilla. Kuva: Eija Hagelberg 
Östersundomin ruovikkoalue rajoittuu osittain omakotitaloalueeseen. Kuva: Eija Hagelberg
Långvassfjärdenin ruovikkoa lintutornista kuvattuna 1.12.2005. Kuva: Eija Hagelberg
Näkymä Kirkkojärven lintutornista kohti Haminan kirkkoa kuvattuna 30.11.2005. Kuva: Eija Hagelberg
|
